bh Sulosta Tanskan ja Pohjoismaiden jäljestysvalio

25.04.2019

Olin saanut vihiä Tanskassa järjestettävästä pääsiäisen mejä-kokeesta heidän Facebook mejä-ryhmästä. Ilmoittautuminen tapahtui Hundewebin kautta. Jyllannin niemimaalla siis oltiin Tanskan Bassetkerhon ja Vest Jysk metsästyskoirakerhon yhteisesti järjestämässä kokeessa. Etukäteen meitä kehotettiin varaamaan paljon vettä mukaan sillä metsä tulisi olemaan rutikuiva ja hyvin lämmin, näin olikin. Jännitystä lisää peliin toi aamulla koepaikalla tehty näköhavainto sudesta. Alue on lisäksi erittäin riistarikasta. Paikalla oli 3 bassettia, pari dreeveriä ja lukuisia noutajia. Meidät otettiin hyvin vieraanvaraisesti vastaan ja minulle kerrottiin englanniksi tärkeimmät kohdat alkupuheista.

Metsästystorven törähdyksin koepäivä alkoi. Taisin olla ainoana valinnut verta tiputtelemalla tehdyn jäljen. Pääsimme toisena starttaamaan metsään, meitä ennen lähdettiin 40 h vanhenneelle jäljelle. Siirryimme autoilla lähemmäs jäljen alkua ja tuomari selvensi vielä sääntöjä minulle. Kävellessämme kohti hakuruutua näin sammaleessa paljon sorkanjälkiä. Tehtävä ei tulisi olemaan helppo. Tuomari osoitti minulle krepit hakuruudun etunurkkien merkiksi. Hakuruutu on 20 x 20 m neliö, jonka sisältä jälki lähtee jostain johonkin, muita merkkejä ei siis ole. Sulo oli todennäköisesti jo saanut ilmavainun jäljenalusta, mutta halusi käydä tarkistamassa jäljentekijöiden hajut hakuruudun nurkassa. Olin viemässä Suloa sisemmäs hakuruutua, kun se varmoin askelin käveli tiettyyn kohtaan, tökkäsi kuonolla kuusenkäpyä ja vilkaisi minua "Huomaatko tässä se nyt on" 😃 Kävyssä oli veriläikkä ja huikkasin tuomarille "Tästä lähtee".

Siitä se tosiaan lähti eikä Sulo tämän jälkeen taakseen katsonut 😍 Vauhti oli basset houndiksi reipas kävelyvauhti. Pistin hieman jarruja, että pystyisin näkemään veritippoja tai mahdollisia makauksia sekä pistämään maamerkkejä mieleen, jos joutuisin palauttamaan koiran jäljelle. Jonkun aikaa kuljettuamme päättelin Sulon työskentelystä, että olemme saapuneet paluuperälle. Tämä siis on tanskalainen erikoiskulma wiedergang. Informoin tästä tuomaria. Sulo selvitti paluuperän melko vaivattomasti, ohjaajalla vaan oli hetkellinen epäilys kulkusuunnan oikeellisuudesta. Sulo oli päättäväisesti menossa eteenpäin ja oli vain luotettava koiraan, sehän se paremmin tietää! Jonkin matkaa edettyämme tulimme erittäin aurinkoiseen, vielä enemmän pölisevän kuivaan aukkokohtaan, jossa oli kaadettu puita ja myös sahanpurua oli maassa. Sulon työskentely muuttui aivan hitusen epäröiväksi ja tein hyvin nopean päätöksen kuonon huuhtelemisesta mukana olleella vedellä. Tämä selkiytti homman välittömästi ja matka jatkui iloisesti eteenpäin.

Vastaan tulleesta suuresta kaatuneesta kuusesta mentiin yli, että heilahti. Jonkin aikaa kuljettuamme huomasin edessä alkavan häämöttää hiekkatien. Mietin mielessäni ettei mitenkään voida mennä tielle asti eli ilmeisesti tässä on menossa kulma pitkäksi. Sanoin Sulolle "Ei mennä sinne". Sulo muutti suuntaa samantien, kipitti reippaasti loivan kaarroksen ja matka jatkui metsässä tien suuntaisesti. Tämän osuuden päästä Sulo löysi sorkan ja nappasi sen suuhunsa voittajan elkein 🥰 Huikkasin tuomarille "Täällä se on!" Huh, oltiin selvitty ilman hukkia tai ainakaan meitä ei oltu käsketty takaisin. Tuomarikin saapui kaadolle ja näytti minulle gps:sta kuljetun reitin. Sulo oli mennyt tapansa mukaan erittäin jälkitarkasti ja poikennut jäljeltä vain yhdesti 10 metrin verran. Tuomari sanoi nähneensä paljon veretettyjä tippoja matkan aikana. Itse olin nähnyt vain pari tippaa, mutta onneksi Sulo oli tehtävänsä tasalla <3 Tanskalaisen perinteen mukaan meille ojennettiin molemmille kuusenoksat, jotka kuvastivat koollaan suorituksen tasoa. Tuomari sanoi antavansa Sulolle ison ykkösen, vauhti oli ollut täydellinen ja työskentely tarkkaa, harha-askelia ei juuri ollut ja koira palasi itse juosten tehtävän pariin pienen muistutuksen jälkeen 🤩🥇

Saavuimme tielle ja tuomari nouti autosta metsästystorven soittaakseen torvella jäljestyksen päättymisen merkiksi. Tämä kaunis tapa kuulemma juontaa juurensa kuninkaan metsästysseurueeseen, torven soitosta kuningas tiesi ratsastaa paikalle päättämään saaliin kärsimykset. Sulolle soitettiin oikein kaksi sävelmää <3 Oli aika tunteellinen hetki minulle. Näin siis leivottiin Tanskan 🇩🇰 ja Pohjoismaiden jäljestysvalio.


t. Hanski & Sulo

Sulo: https://kayttobassetit.kotisivukone.com/5#sulo

received_435174843697358.jpeg

IMG_20190420_105629.jpg

IMG_20190420_114728.jpg

27.03.2020Vuosikokous 2020
14.02.2020Helmikuun jäsenmeili - koeasioita, vuosikokous, jne.
24.01.2020Kuulumiset Pertunmaan tapahtumapäivästä 18.1.2020
07.01.2020Pikkusorkan ajoon tutustuminen 18.1.2020 Pertunmaalla
22.12.2019Hyvää joulua!
21.12.2019BASA 30.11.2019
03.12.2019Kiva Cup 2019 voittaja
19.10.2019Kiva Cup tulosseurannasta
30.08.2019Taloudenhoitajaa ja webmasteria etsitään! Oletko se sinä?
31.07.2019Yhdistyksen Ajomestarisäännöt

Siirry arkistoon »